Mietin, että pitäiskö taas alkaa. Kirjoittaa siis. Laihdutuksen olen taas aloittanut, yllätys yllätys. (Takana kaksi viikkoa ja hmmm, joko 2-3 kiloa, riippuu miten lähtöpainon haluaa ajatella.)
Eilen söin yhden pikapuuron ja
yhden ihan pikkiriikkisen suklaakakun nokareen jossai ei voinut olla liikaa kaloreita mutta paino pysyi samana kun eilen.
Tänään olen syönyt omenan ja juonut kupin teetä maidolla. Olisin tahtonut tehdä munakasta, mutta munia ei ole, niin ei sitten. Syön vähän tuntumalta. Harmillista, että vaikka sallin itselleni 3x300kcal päivässä, eli 300kcal ateria noin neljän tunnin välein, se tuntuu välillä vähän liialta, vaikka on oikein sopiva määrä.
Tähän väliin siis vielä ilmoitan, että sanoudun pro-ana-jutuista kokonaan irti. Olen koukussa sitä vastustaviin sivuihin ja luen joka päivä kaikkia surullisia tositarinoita ja katson YouTubesta dokumentit uudelleen ja uudelleen. Ne jotenkin.... inspiroi? Erittäin kierosti. Kuitenkin. Ja koska en ole anoreksiamyönteinen, en myöskään suostu tuntemaan paineita suurista kalorimääristäni tai laiskasta liikkumisestani. Tai sitä kohti ainakin yritän kulkea :-------------)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti